Ilmastokeskustelussa on nostettu esille monia keinoja sitoa hiiltä maahan. Pajun viljely ja sen jalostustuotteet ovat konkreettisia ilmastotekoja. Kerran istutettua pajua viljellään jopa 20-25 vuotta. Puolet vuosittaisesta kasvusta ja hiilen sidonnasta on maan päällä ja puolet maanpinnan yläpuolella. Kun paju leikataan alas eli tehdään sadonkorjuu, 30% juuristosta uusiutuu ja lisää hiilimäärää maassa.
Nopeasti kasvava paju muodostaa mikroilmaston. Maasta nouseva CO2 jää kasvustoon ja kasvi hyödyntää sen kasvussaan. Paju soveltuu myös ns kosteikkoviljelyyn, missä pohjaveden tasoa nostetaan 20-30cm korkeudelle pinnasta. Pajun juuristo on pinnassa ja kestää ajoittaista märkyyttää. Koska pajukasvusto korjataan 2-3 vuoden välein, kasvualueet voidaan kuivata ennen sitä avaamalla ojat.
Kun biomassa jalostetaan biohiileksi, biomassan hiili muokkautuu pysyvään muotoon. Biohiili säilyy maassa 500-1000 vuotta. Kuoresta saatavia biokemikaaleja ja pyrolyysinesteitä voidaan käyttää biostimulantteina, jotka edistävät kasvien taudinkestoa ja parantaa biohiilen tapaan luontaista kasvua.
Siksi pajut ovat todellisia ilmastokasveja!
Haluatko saada lisää tietoa pajuista? Tilaa uutiskirje tästä.