Paju

  

Paju on Suomen nopeimmin kasvavin ja huokoisin puulaji. Paju on hyvin aktiivinen kasvi käyttämään vettä ja ravinteita, kuten moni maanviljelijä myös tietää. Tämä on pajun suurin etu, kun vettä ja ravinteita on tarjolla, pajun kasvu on hämmästyttävää. Lukuina: Vuosittaiset hehtaariluvut ovat 8 000 kg kuiva-ainetta (josta noin 50 % hiiltä), 16 tn biomassaa tarkoittaa lähes 14 tn CO2 EKV, 180 kg typpeä ja 30 kg fosforia, 40 MWh aurinkoenergiaa, haihdutuskykyä 30 m3 / vrk / ha.

 Agroforestry, peltometsäviljely, on pajujen peltokasvatuksen pääteema. Tuotanto voi olla hajautettua tai keskitettyä tuotantoa. Hajautetussa tuotannossa pajuilla tehdään suojakaistoja, joilla vähennetään ravinnevalumia ja tuulien vaikutusta. Keskitetyssä tuotannossa viljelylohkot ovat minimissään 10ha kokoisia ja samalla alueella tulee olla useamman 100ha tuotantoalaa logistiikan tehokkuuden takia. 

 Pajut ovat perus- ja ympäristötukioikeudellinen kasvi peltotuotannossa. Pajujen viljely on todellinen vaihtoehto (pelto)alueille, joilla viljan- tai nurmenviljely ei ole kannattavaa. Pajuista saadaan sato 2-3 vuoden välein. Istutuksen, korjuun ja lannoituksen tekee urakoitsija eli tuotanto ei edellytä koneinvestointeja. Pellolle istutettava pajukasvusto on uusi hiilinielu, jota voidaan käyttää suomalaisena CO2 kompensaatiokohteena.

 Paju soveltuu polttokäyttöön hyvin,  VTT on tutkinut tämän vuonna 2014. Tanskassa ja Ruotsissa pajuhakkeen polttokäytöstä on pitkä kokemus. Kasvusto haketetaan suoraan Claes:n leikkureilla tai sokeriruokoleikkureilla. Paju on paras puuhakemateriaali bioreaktoreihin ja puuhakesuodattimiin (wood chip bioreactors) sen korkean etikkahappopitoisuuden ja huokoisuuden takia. Bioreaktoreilla saadaan puhdistettua matalaravinteisia hule- ja valumavesiä. Pajuista valmistettu biohiili on hyvin huokoista ja sen huokosrakenne  ja -jakauma poikkeaa muista puulajeista merkittävästi. Pajuhiilen vedensidontakyky on paras.  

Pajutuotanto tukioikeudellisilla pelloilla on taloudellisesti kannattavaa. Tuotanto ei-tukioikeudellisilla alueilla on myös taloudellisesti kannattavaa, investoinnin takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta, mikä on huomattavasti parempi kuin esim pellon metsitys. Toimintamalleja pajun kasvatukseen on useita. Maanomistaja voi omistaa itse kasvuston tai vuokrata maapohjan pajutuotantoon. Metsäsijoittaja, CO2 kompensoija tai energiayrittäjä joko omistaa pelkän kasvuston tai kasvattaa omalla / vuokratulla maapohjalla pajuja. Carbons Finland Oy tarjoaa näihin useita toiminta- ja palvelumalleja pajutuotantoon. Carbons tekee istutusmateriaalin hankinnan ja istutustyön, sadonkorjuun sekä lannoituksen ja tarvittaessa myös biomassan myynnin. 

 Kun haluat viljelyn tuotekortin ja alustavan kannattavuuslaskennan pajutuotannosta ja/tai lisätietoa pajutuotannosta niin ota yhteyttä. Markku Suutari, 0500 551954, markku.suutari@carbons.fi