Harmaat vedet, hulevedet ja valumavedet aiheuttavat monelle päänsärkyä. Tähän vaivaan käänteentekevä ratkaisu on biohiili. Sen avulla on helppo rakentaa suodatin, joka toimii vuosikausia vähäisellä huollolla.

Biohiili on huokoista ja lahoamatonta ja toimii luonnon voimin ilman kemikaaleja. Kun suodattimen toiminta joskus päättyy, biohiili voidaan kierrättää maanparannusaineeksi. Biohiili valmistetaan puusta pyrolyysimenetelmällä.

Taajamissa, maataloudessa ja mökkiläisellä tarpeet ovat erilaisia. Biohiilestä on kehitetty sopivat perusratkaisut näihin olosuhteisin.

Biohiiliratkaisut ovat Suomessa vielä uusia, mutta esimerkiksi Ruotsissa niiden käyttö on yleistynyt vauhdilla. Edelläkävijä on Tukholman kaupunki, joka rakentaa katupuiden, pensaiden ja jopa nurmikkojen kasvualustoja biohiilestä ja sepelistä. Näin sidotaan ja pidätetään hulevesiä ja puhdistetaan eteenpäin valuvia vesiä.

Ojasta tehdään suodatin

Yksinkertaisen suodattimen voi rakentaa olemassa olevaan tai tätä tarkoitusta varten rakennettavaan ojaan. Pohjalle ja reunoille levitetään suodatinkangas ja oja täytetään puuhakkeella, biohiilellä ja hiekalla tai sepelillä.

Täytetty oja katetaan sopivalla pintamaalla ja päälle istutetaan nopeakasvuista kasvillisuutta, vaikkapa koristepensaita tai pajuja. Kasvit imevät kasvaessaan vettä ja ravinteita, minkä seurauksena suodattimesta eteenpäin valuvan veden määrä voi olla varsin vähäinen.

Kasvit kannattaa uusia parin–kolmen vuoden välein, koska ne kasvavat kehityksensä alkuvaiheessa nopeasti ja tarvitsevat paljon vettä ja ravinteita. Esimerkiksi pajut kaadetaan kahden vuoden välein. Paju uudistuu helposti kantovesoista, jotka kasvavat nopeasti.

Suodattimen toiminta perustuu mikrobeihin. Ne tulevat suodattimeen luonnostaankin maaperästä, mutta niitä voidaan myös lisätä suodattimeen biohiilen mukana.

Ojasuodatin sopii esimerkiksi kesämökkien harmaiden vesien puhdistamiseen. Suodattimen materiaalikustannukset ovat noin 1 000 euroa.

Laajan valuma-alueen vedet biosuodattimeen

Mikäli valuma-alue on laaja, muutamasta hehtaarista 20–30 hehtaariin, ojasuodatin ei riitä. Silloin ratkaisu on biohiiltä sisältävä biosuodatin.

Biosuodatin on muutaman metrin levyinen ja 20–40 metrin pituinen kaivanto, joka eristetään muovilla. Hule- tai valumavedet ohjataan suodattimeen, joka sisältää biohiiltä, puuhaketta ja sepeliä tai soraa. Voimakkaiden sateiden varalta tarvitaan ohijuoksutusrakenne, joka on tuttu ainakin salaojia rakentaneille.

Menetelmä on kehitetty USA:ssa, jonka Keski-Lännessä on suomalaisiin peltoihin verrattuna valtavat maanviljelysalueet. Näiden valumavesiä puhdistetaan biosuodattamoissa, joiden toiminta-aika on yli kymmenen vuotta.

Suomeen ensimmäiset biosuodattimet rakensi Puolustusvoimat, joka käyttää niitä lyijyä sisältävien ampuma-alueidensa valumavesien käsittelyyn. Tänä kesänä rakennetaan useita uusia biohiilipohjaisia suodattimia.

Biohiilimakkaroista tilapäisiä suodattimia

Biohiilellä täytettyjä makkaranmallisia säkkejä voidaan käyttää muun muassa rakentamisen aikaisten hule- ja valumavesien puhdistamiseen. Säkit ladotaan rinnakkain neljään–viiteen riviin. Säkkien väliin jätetään noin 10 cm raot, jotka täytetään karkealla sepelillä. Näin varmistetaan huleveden virtaus suodattimessa.

Kasvualustatkin pidättävät ja puhdistavat vettä

Tehokkaita suodattimia ovat myös  biohiilestä ja sepelistä rakennetut kasvualustat, joihin voidaan ohjata vesi katoilta ja muilta vettä läpäisemättömiltä pinnoilta. Biohiili sitoo ja pidättää hule- ja valumavesiä kasvien käyttöön, jolloin eteenpäin valuvan veden määrä vähenee. Biohiilikasvualustat sopivat nurmikoista ja kesäkukista alkaen aina suurille puille.

Myymme hule- ja valumavesien puhdistamiseen sopivaa biohiiltä ja suunnittelemme laajojen valuma-alueiden biosuodattimia. Verkkosivuiltamme löydät myös työohjeita kasvualustojen rakentamiseen.

Ilmo Kolehmainen